Vapaudenpatsas

Viktor Janssonin Vapaudenpatsas on Lahden ensimmäinen julkinen veistos, joka pystytettiin vuonna 1920 kaupungintalon edustalle. Patsas kunnioittaa vuoden 1918 sodassa kaatuneita valkoisia sotilaita ja on syntynyt Lahden kaupungin, suojeluskunnan ja aseveljien yhteishankkeena. Patsaasta järjestettiin kilpailu, johon saatiin 11 ehdotusta. Kilpailun voitti Janssonin ehdotus ”Puolusta isänmaatasi.”

Pronssiin valettu Vapaudenpatsas on 3,7 metriä korkea ja se esittää alastonta nuorukaista, joka vasemmalla, ylös nostetulla kädellään viittoo kaukaisuuteen. Oikeassa kädessään hahmo pitelee kypärää. Patsaan jalustaan on kirjoitettu kaatuneiden suojeluskuntalaisten nimet ja teksti: ”Kotiasi ja isänmaatasi puolustamaan”. Taiteilija on suunnitellut myös Tampereen Vapaudenpatsaan, joka syntyi samoihin aikoihin Lahden patsaan kanssa. Molempien veistosten mallina on ollut kansanedustaja, rovasti Elias Simojoki. Veistoksissa näkyy Antiikin klassisen veistotaiteen vaikutus, johon nuorten mieshahmojen alastomat, idealisoidut kehot ja huolellisen harkitut kontraposto-asennot selkeästi viittaavat. Antiikin veistotaiteelle tyypillisesti Lahden Vapaudenpatsas onnistuu lisäksi ilmentämään sotilaallista sankaruutta ja sielun suuruutta näennäisen tyyneyden ja kiihkottomuuden ulkoasuun verhottuna.

Tietoa taiteilijasta

Viktor Jansson oli merkittävä suomenruotsalainen kuvanveistäjä, joka syntyi vuonna 1886 helsinkiläiseen kauppiasperheeseen. Hän aloitti taideopintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun kuvanveistoluokalla vuonna 1903. Opiskelujensa lomassa nuori taiteilija teki töitä opettajansa Robert Stigellin ateljeessa. Jansson oli paitsi sankaripatsaidensa, myös Muumi-hahmoistaan tunnetun Tove Janssonin isä. Teini-ikäinen tytär Tove saikin toimia mallina yhdelle isänsä tunnetuimmalle, Helsingissä sijaitsevalle Convolvulus-veistokselle. Janssonin tuotannon keskeisen osan muodostavat erilaiset ihmisfiguurit ja erityisesti lapsia ja nuoria naisia kuvaavat veistoaiheet. Taiteilija on tullut tunnetuksi paitsi ylevistä sankaripatsaistaan ja hautamuistomerkeistään, myös mielikuvituksellisista, leikkisyyttä henkivistä suihkukaivoistaan, joissa ihmisfiguurien lisäksi polskuttelee kaloja ja merenneitoja.

Taideteos kartalla

Kaupungintalonpuistossa, vastapäätä kaupungintaloa. – Harjukatu 31, Lahti.
Näytä Google Mapsissa