Työn patsas

Tehtailija Aukusti Asko-Avonius lahjoitti itse ideoimansa ja rahoittamansa Työn patsaan kaupungille vuonna 1946 ja se pystytettiin vuotta myöhemmin kaupungintalon puistoon Vapaudenpatsasta vastapäätä. Patsaan toteutti kuvanveistäjä Yrjö Liipola.

Veistos esittää puunkaatajaa, joka pyyhkii uurastuksen aiheuttamaa hikeä otsaltaan, kirveensä levätessä kantoa vasten. Teos symboloi Lahtea puunjalostuksen sekä puuseppien kaupunkina. Asko-Avonius halusi patsaan ilmentävän sotienjälkeistä ideologiaa: työn merkitystä ja elämän sekä toiminnan jatkumista yhteiskunnassa yleisen joutilaisuuden sijaan. Jalustan sivustoilla on kaksi reliefiä: ensimmäisessä odotetaan isää työstä kotiin, toisessa puusepän ammattitaito siirtyy isältä pojalle höyläpenkin ääressä. Kolmannella sivulla on kuvattuna Askon tehdas. Etusivulla on V. A. Koskenniemen sanat: Työn temppeliksi, teemme karun maan. Me käsin nostamme, sen kunniaan. Patsas oli ensimmäinen työlle omistettu muistomerkki Suomessa.

Työn patsas on 2,7 metriä korkea ja se on valettu pronssista. Graniittisen jalustan pikkutarkat reliefit kuvaavat ruumiillista työntekoa kunnioitettavana sankaritekona, jolla on suuri merkitys paitsi yhteiskunnalle myös perheiden hyvinvoinnille. Reliefit kuvaavat isää ja poikaa työnteossa, mutta myös perheen naisväkeä, mikä muistuttaa siitä, että työtä riittää tehtäväksi niin kodin piirissä kuin sen ulkopuolellakin. Työnteon pyhättönä esiintyy kolmannessa reliefissä Askon tehdas, joka aikoinaan Pohjoismaiden suurimpana huonekalutehtaana oli merkittävä lahtelainen työllistäjä. Kyseinen reliefi anastettiin teoksen jalustasta kesällä 2022. Ilmaisultaan patsas on konservatiivisen perinteinen realistisine ihmiskuvauksineen ja selkeästi tunnistettavissa olevine aiheineen. Tämä on mielenkiintoinen huomio, sillä veistos on luotu aikana, jolloin abstrakti, nonfiguratiivinen taide teki tuloaan Suomeen.

Tietoa taiteilijasta

Yrjö Liipola syntyi vuonna 1881 Koski Tl:ssä maanviljelijäperheeseen. Hän kävi nuoruusvuosinaan Taideyhdistyksen piirustuskoulua, mutta ehti opiskella myös Firenzessä, Roomassa, Berliinissä ja Pariisissa. Merkittävimmät vaikutteet taiteeseensa Liipola sai kuitenkin Italian renessanssista. Liipola asui ison osan elämästään Unkarissa, jossa hän sai tehdä töitä eurooppalaiselle sivistyneistölle ja aristokraateille, jotka tilasivat häneltä muotokuvia ja hautamuistomerkkejä. Kolmenkymmenen Unkarissa vietetyn vuoden jälkeen Liipola palasi vaimoineen Suomeen, jossa hän tuotti useita julkisia veistoksia eri puolelle maata. Tyyliltään Liipolan veistotaidetta voisi kuvailla realistiseksi vahvoine uusklassisine vaikutteineen. Taiteilijalle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1951.

Taideteos kartalla

Lahden kaupungintalon puistossa. – Harjukatu 31, Lahti.
Näytä Google Mapsissa