Presidentti J. K. Paasikiven rintakuva

Presidentin rintakuva päätyi kaupungin taidekokoelmaan museo- ja taidelautakunnan ostettua teoksen vuonna 1968. Muotokuva on suunniteltu Lahdessa järjestettyä J. K. Paasikiven patsaskilpailua varten tehdyn Pentti Papinahon luonnoksen pohjalta vuonna 1960. Kilpailun voitti Veikko Leppänen, jonka suunnittelema Paasikiven näköispatsas pystytettiin keskustaan Paasikivenaukiolle. Papinahon presidenttimuotokuva sijoitettiin sen sijaan Mukkulan kartanon puistoon.

Pronssinen näköispatsas kuvaa J. K. Paasikiven kasvoja realistiseen tyyliin. Graniittiseen jalustaan on kaiverrettu teksti: ”Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi 1870–1956”. Muotokuva on rajattu rintaan, hartioita ja rintakehää vain viitteellisesti kuvaten. Presidentin vakavat, silmälasipäiset kasvot on kuitenkin toteutettu suurta tunnollisuutta ja tarkkuutta vaativalla, presidentin piirteisiin ja olemukseen huolellisesti paneutuvalla työotteella. Voimakastahtoisena tunnetun valtiomiehen pronssiin ikuistetuissa kasvoissa on aistittavissa myös inhimillistä pehmeyttä.

Juho Kusti Paasikivi (1870–1956) oli Suomen tasavallan 7. presidentti, joka omasi vahvat lahtelaiset juuret. Hän oli lahtelaisen kangaskauppiaan Johan August Hellstenin poika, joka syntyi Kosken pitäjässä vanhempiensa tehdessä matkaa Lahteen. Paasikivi kävi Lahden kylän kansakoulua, opinahjossaan erinomaisesti menestyen. 14-vuotiaana Paasikivi jäi isänsä kuoltua orvoksi ja asettui asumaan tätinsä luokse Hämeenkadun ja Mariankadun kulmassa sijainneeseen puutaloon. Myöhemmin Paasikivi toimi Lahden yhteiskoulussa opettajana. Lisäksi hän työskenteli Lahdessa asianajajana sekä kauppahallituksen puheenjohtajana.

Tietoa taiteilijasta

Pentti Papinaho (1926–1992) oli orimattilalainen kuvanveistäjä, jonka tiedetään innostuneen ihmisaiheisten puufiguurien veistämisestä jo lapsuusvuosinaan. Papinaho opiskeli vuosien 1947–1952 aikana Taideteollisessa ammattikoulussa, Taideteollisessa oppilaitoksessa sekä Suomen Taideakatemian koulussa. Taiteilija tunnetaan erityisesti hevosaiheistaan sekä julkisiin tiloihin tehdyistä reliefeistään, muistomerkeistään, monumentaaliveistoksistaan sekä mitalitaiteestaan. Papinahon veistoksissa voi usein nähdä niin esittäviä kuin abstraktejakin elementtejä. Taiteilijalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1976 sekä professorin arvonimi vuonna 1982.

Taideteos kartalla

Mukkulan kartanon puistossa. – Niemenkatu 30, Lahti.
Näytä Google Mapsissa