J. H. Erkko

Lahden Rotary-klubien lahjoittama J. H. Erkon patsas paljastettiin runoilija J. H. Erkon kuoleman 50-vuotispäivänä vuonna 1956. Graniittijalustaan on hakattu Erkon maakunnalleen kirjoittaman Hämäläisten laulun ensisäkeet. Lisäksi jalustassa on runoilijan omaa allekirjoitusta jäljittelevä nimiteksti sekä hänen elinvuotensa. 

Patsas on korkeudeltaan 2,65 metriä ja materiaaliltaan pronssia. Se esittää seisovaa miestä, joka pitelee vasemmassa kädessään kirjaa. Miehen oikea käsi on ojennettu eteen kertovana eleenä kuin runoa yleisölle lausuakseen. Figuurin oikea jalka on hieman vasenta edempänä. Näköispatsaassa kuvatun runoilija J. H. Erkon asento on ryhdikäs ja ylväs, kun taas kasvot ovat rauhalliset ja lempeät luoden vaikutelman pohdiskelevasta, suurta sielukkuutta henkivästä herrasmiehestä. Suuren taiteilijaneron mielikuvalle ominaisesti veistos vaikuttaa korostavan runoilijahahmon henkistä mielenlaatua ja sisäistä tunne-elämää objektiivisten faktojen toteamisen sijaan siitäkin huolimatta, että veistos onnistuu jäljittelemään kohteensa ulkoisia piirteitä varsin tarkkanäköisesti. 

Runoilija Juhana Heikki Erkko (1849–1906) oli merkittävä Lahdessa syntynyt suomalaisen kulttuurin ja kansanvalistuksen edistäjä. Suomalaisille tuttujen laulujen lisäksi hän kirjoitti lukuisia runoja, aforismeja, proosaa ja näytelmiä 30-vuotisen uransa aikana. Hämäläisten laulun lisäksi Erkko sanoitti muun muassa isänmaallisen Kansalaislaulun sekä teokset Kevätlinnuille etelässä ja Jouluaatto (No onkos tullut kesä). Erkko oli suomalaisuusaatteen edistäjä, mikä toi hänen tuotantoonsa voimakkaan aatteellisen latauksen.

Tietoa taiteilijasta

J. H. Erkon näköisveistoksen tekijä Essi Renvall (1911–1979) oli oululaissyntyinen kuvanveistäjä, joka tunnetaan suomalaisen kuvanveiston merkittävänä naispioneerina. Hän opiskeli vuodet 1930–1932 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Renvall toimi mainospiirtäjänä, mutta läpimurtonsa jälkeen vuonna 1942 hän sai tehdäkseen useita monumentaaliveistoksia, pienoisveistoksia, sekä muotokuvia. Hän hyödynsi veistoksissaan usein värejä ja sekatekniikkaa mallinsa syvimmän olemuksen tavoittamiseksi.

Taideteos kartalla

Erkonpuistossa, Hämeenkadun puolella. –
Näytä Google Mapsissa